Lasten aistiyliherkkyys

Jotta voisimme ymmärtää lasta ja itseämme paremmin, on hyvä tiedostaa se millaisia aistijoita olemme. Koemmeko meluisat tapahtumat ja ostoskeskukset miellyttävinä vai epämiellyttävinä? Pidämmekö rajusta liikunnasta vai rauhallisemmasta menosta? Pitääkö lapsi keinumisesta, liukumisesta ja kiipeilystä vai haluaako hän pitää jalkansa mieluiten visusti maan pinnalla? Pidämmekö lujasta rutistuksesta vai toisenlaisesta kosketuksesta? Ehkä lapsi ei pidä tietynlaisesta kosketuksesta ja esim. vaatteiden saumat, materiaalit ja laput ärsyttävät häntä. Ehkä hän ei pidä pukemisesta siksi, että se aiheuttaa liikaa epämiellyttäviä tuntoaistimuksia. Kenties hän hakee voimakkaita syvätuntoaistimuksia rauhoittaakseen ylikierroksilla käyvää hermostoaan ja törmäilee siksi tahallaan muihin, hakeutuu ahtaisiin paikkoihin, haluaa painia jatkuvasti tai keikkuu tuolillaan. Kenties hänen voimansäätelynsä on puutteellinen ja siksi hän halaa, koskettaa ja heittää palloa niin rajusti, että muut säikähtävät. Ehkä hän on äänille yliherkkä, eikä siksi pidä meluisista paikoista kuten ostoskeskuksista, ja saattaa jopa saada raivo- tai paniikkikohtauksen kuuloaistiin kohdistuvan ylikuormituksen, ja siitä johtuvan stressin seurauksena.

Aika ja paikka

Pe 21.2. ja 20.3.2020 klo 9.00–16.00 Oulu

Kohderyhmä

Koulutus on suunnattu opettajille, varhaiskasvattajille, kouluavustajille, fysio- ja toimintaterapeuteille, puheterapeuteille, psykologeille, psykoterapeuteille ja muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville sekä erityislasten vanhemmille.

Kouluttaja

Sensoriseen integraatioon erikoistunut toimintaterapeutti, tanssi- ja liiketerapeutti, joogaopettaja ja
mindfulness-ohjaaja Katja Nikkanen

Katjalla on 20 vuoden kokemus terapiatyöstä lasten ja nuorten kanssa. Hän on vetänyt vastaavaa koulutusta menestyksekkäästi ja saanut poikkeuksetta hyvää palautetta.

Sisältö

Osa 1 pe 21.2.2020 klo 9.00–16.00  

  • Aistitoimintojen merkitys lapsen kehityksessä, oppimisessa, hyvinvoinnissa
  • Vestibulaariaisti, proprioseptiivinen aisti, tuntoaisti, kuuloaisti, näköaisti (haju ja maku lyhyesti)

Osa 2 pe 20.3.2020 klo 9.00–16.00

  • Aistiyliherkkyyksien havaitseminen, tunnistaminen ja niiden kanssa eäminen
  • Toiminnallisia, käytännöllisiä keinoja helpottamaan aistiyliherkkyyksistä kärsivien lasten arkea kotona, koulussa, koulussa, päiväkodissa ja terapiavastaanotolla

Molempien lähiopetuspäivien aikana opiskellaan sekä teoriaa, että tehdään kehollisia, käytännöllisiä harjoituksia, joiden tarkoitus on havainnollistaa teoriaopetuksen sisältöä ja auttaa teoriatiedon siirtämistä käytäntöön saman tien.

Ammatillinen keskustelu ja ajatuksenvaihto on tärkeä osa koulutuspäiviä.

Lähiopetuspäivien välissä tehdään kotitehtäviä, jotka puretaan toisen lähiopetuspäivän aikana. Kotitehtävät liittyvät aistitoimintojen mekaniikkaan ja mahdollisiin ongelmiin yliherkkyyksiä ajatellen. Näin kotitehtävät toimivat toisen lähiopetuspäivän alustuksena.


Lisätietoa:

  • Kouluttaja Katja Nikkanen, puh. 040 565 9804, katjakuunvalo@hotmail.com
  • Koulutussuunnittelija Eija Raatikainen, puh. 044 465 2202, eija.raatikainen@pohjois-pohjanmaa.fi

Hinta

280 € sisältäen koulutuksen ja sähköisen luentomateriaalin

Ilmoittautuminen

3.2.2020 mennessä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Oulun toimipaikkaan; koulutuksessa on rajoitettu osallistujamäärä

Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta perumisesta laskutetaan puolet kurssimaksusta. Mikäli perumista ei tehdä lainkaan tai peruminen/keskeyttäminen tehdään koulutuksen alkamisen jälkeen, laskutetaan koko kurssimaksu. Peruutus tulee tehdä aina kirjallisesti. Kurssimaksut ovat ulosottokelpoisia (L 632/1998, 24 §). Kesäyliopisto ei palauta maksuja.

Kurssi on täynnä. Voit ilmoittautua varasijalle.
The course is full. You can register for the waiting list.

Aistien kautta

Vestibulaariaisti kokoaa yhteen kaikkien muiden aistien kautta tulevan tiedon auttaen aivoja järjestämään tätä tietoa tarkoituksenmukaisella tavalla. Siksi liike ja liikkuminen on ensiarvoisen tärkeää monen muun aistin kehittymisen kannalta. Jos lapsella on vaikeuksia istua paikoillaan koulussa, kuunnella opettajaa ja keskittyä, vastaus saattaa löytyä tasapaino- ja liikeaistin sekä syvätuntoaistin poikkeavasta toiminnasta. Tietyillä apuvälineillä kuten liikkumisen mahdollistavalla istuimella, näppylätyynyllä, painoliivillä, liikkumistauoilla yms. pystytään ehkä tukemaan tasapaino- ja liikeaistin sekä syvätuntoaistin toimintaa siten, että myös katsominen, kuunteleminen ja keskittyminen helpottuvat.

Proprioseptiikka eli nivelpintojen yhtymäkohdissa, syvissä lihaksissa ja selkärangan lähellä tuntuva paine auttaa säätelemään ja jäsentämään sisään tulevaa aisti-informaatiota. Me kaikki tiedämme miten kova fyysinen työ esim. lumen kolaaminen, painojen nostelu, kiipeily, roikkuminen ja paineleva hieronta rauhoittavat, auttavat kehoa jäsentymään ja saavat aikaan hyvän olon tunteita. Sisäkorvan tasapaino- ja liikeaisti sekä syvätuntoaisti ovat ainoat aistimme, jotka aistivat kehon sisältä tulevaa tietoa. Siksi nämä aistit ja niiden toiminta ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa siinä, miten kykenemme jäsentämään ja säätelemään ulkoa tulevien aistimusten tulvaa tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Tuntoaistin kautta tuleva tieto yhdessä liike- ja tasapainoaistin sekä syvätuntoaistin kanssa auttavat meitä tuntemaan itsemme ja asentomme suhteessa ympäröivään maailmaan, oppimaan kehotietoisuutta, valmistamaan meitä yhä vaativampien taitojen oppimiselle aina akateemisiin taitoihin asti, kokemaan perusturvallisuutta ja jäsentämään kaikkien muiden aistien kautta tulevaa tietoa. Tarvitsemme tuntoaistin kautta tulevaa fyysistä kosketusta tunteaksemme olomme turvalliseksi, rakastetuksi ja hyväksytyksi. Pieni vauva ei voi saada koskaan liikaa hellyyttä, rakkautta ja syliä. Päinvastoin monet tutkimukset osoittavat miten runsas sylissä pitäminen, kantaminen ja kosketus edistävät motoristen taitojen ja puheen kehitystä sekä vuorovaikutusta. Poikkeavalla tavalla tuntoaistimuksiin reagoiva vauva ja lapsi saattavat saada vanhempansa neuvottomiksi, sillä joskus esim. hyvin aistiyliherkkä lapsi saattaa kokea tavallisenkin kosketuksen epämiellyttävänä. Tällöin tarvitaan tietoa siitä, miten lasta ja koko perhettä voidaan auttaa, jotta lapsi voisi herkkyydestään huolimatta kokea läheisyyttä ja turvallisuuden tunnetta, saada onnistumisen kokemuksia ja oppia erilaisia taitoja, joita tarvitaan päivittäisessä elämässä ja myöhemmin koulussa.

Jokainen meistä haluaa olla rakastettu ja hyväksytty sellaisena kuin on. Juuri oikeanlaisia aistimuksia tarjoavassa ympäristössä, turvallisten ihmisten ympäröimänä kaikilla on mahdollisuus hakeutua itseohjautuvasti sellaisten aistimusten pariin, joita kulloinkin tarvitsee kasvaakseen, kehittyäkseen, oppiakseen, saadakseen onnistumisen kokemuksia ja tunteakseen olemassaolonsa merkitykselliseksi.Yhdessä olemme voimakkaampia ja erilaisina aistijoina voimme oppia toisiltamme asioita, joita emme yksin voisi kokea.